keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Jyri Paretskoi: Shell's Angles

Yksi blogiini liittyvä päätös tätä vuotta silmällä pitäen oli, että luen enemmän lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Oma lapseni on nyt siinä iässä, että jaksaa vihdoinkin kuunnella iltasatuna jo vähän pidempiäkin tarinoita. Sillä varjolla tulee varmasti luettua paljon lastenkirjoja, mutta lisäksi haluan myös lukea nuorille suunnattua kirjallisuutta. Ensimmäiseksi kirjaksi valikoitui Jyri Paretskoin Shell's Angles, joka voitti viime viikolla Topelius-palkinnon.

Henri, Samu ja Rudi ovat juuri mopoiän kynnyksellä olevat kaverukset. Shell's Angles on mopojengi, jonka pojat perustavat päästäkseen ajelemaan mopoilla nättien tyttöjen kanssa. Kaikilla ei tosin ole vielä mopoja ja tyttöystävätkin ovat toistaiseksi vain haaveita. Molemmissa asioissa alkaa kuitenkin tapahtua edistystä yllättävän pian, mutta kuten teini-iässä on tapana, kaikki ei mene kerralla ihan putkeen.

Shell's Angles on kirjoitettu kivan humoristisesti, mutta kirjassa käsitellään silti rankkojakin aiheita. Henrin äiti on kuollut muutama vuosi aiemmin rattijuopon yliajamana, Samun isä juo ja pahoinpitelee lapsiaan, Rudi pelaa nettipokeria ja häviää vanhempiensa säästöt. Jokaisella pojista on omat murheensa, mutta niihin suhtaudutaan teini-ikäisen huolettomuudella. Maailmassa on kuitenkin yksi asia, joka on kiinnostavuudessaan ylitse muiden ja se on tietysti tytöt. Kirjassa ihastutaan, rakastutaan ja tunnetaan fyysistä vetovoimaa. Tietynlainen kepeys kuitenkin säilyy koko tarinan ajan ja henkilöhahmojen väliset vakavatkaan keskustelut eivät sorru liikaan paatoksellisuuteen. Itselleni ei ainakaan jäänyt sellainen fiilis, että kirjailija olisi halunnut liikaa opettaa lukijaa. Muutamia ihan hyviä opetuksia tarina kuitenkin sisältää, mutta se on tässä tapauksessa vain positiivinen ilmiö.

Tarina oli todella vetävä ja kulki sopivan vauhdikkaasti eteenpäin. Vaikka kirja onkin selkeästi suunnattu pojille ja heidän näkökulmastaan kirjoitettu, ei ole mitään syytä miksei tyttökin siitä voisi pitää. Itse ainakin koin poikanäkökulman virkistäväksi ja luulen, että olisin ollut samaa mieltä vaikka olisin lukenut kirjan 14-vuotiaana. Tämän lukukokemuksen innoittamana uskon, että tulen lukemaan tänä vuonna vielä monta kotimaista nuortenkirjaa.

 
(Jyri Paretskoi: Shell's Angles, Karisto 2013)


4 kommenttia:

  1. Kiitos esittelystä! En ollut tähän tutustunut vielä ollenkaan ja voittouutisen kuullessanikin unohdin koko kirjan samantien, kun ei ollut ennestään tuttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli tosiaan yllättävän hauska lukukokemus. Seuraavana nuortenkirjana aion lukea Poika, joka pelastui.

      Poista
  2. Sinulle on haaste blogissani:
    http://kirjajokamaasta.blogspot.fi/2014/02/haaste-ja-tunnustus.html

    Minullakin on muuten Jakarandapuun lapset odottamassa lukuvuoroa. Sen edellä jonossa on tosin aika monta kirjaa, joten ehdit varmasti lukea sen ennen minua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos haasteesta:)

      Sain juuri luettua Jakarandapuun lapset loppuun ja alan pikkuhiljaa väkertää arviota. Oli kyllä ehdottomasti lukemisen arvoinen teos.

      Poista

Kiitos kommentista! Yli viikon vanhojen tekstien kommentit tulevat näkyviin ylläpitäjän hyväksynnän jälkeen.