torstai 3. heinäkuuta 2014

Gillian Flynn: Paha paikka

Sairaalassa minulle annettiin rahoittavia lääkkeitä ja kolme paleltunutta varvastani ja puolet toisesta nimettömästä amputoitiin. Siitä lähtien olen odottanut kuolemaa.

Seitsemänvuotias Libby Day on Kansasin Kinnakeen maatilamurhien ainoa eloonjäänyt. Murhat uhrit olivat Libbyn kaksi siskoa ja äiti. 25 vuotta murhien jälkeen Libby päätyy osallistumaan ratkaisemattomista murhista kiinnostuneen Kill Clubin kokoukseen. Salaseuran jäsenten pyynnöstä ja rahankiilto silmissään Libby suostuu tekemään tutkimustyötä perheen surmiin liittyen. Osallisten haastattelut vievät Libbyn matkalle muistoihin, jotka olisi helpompi unohtaa ja samalla totuus alkaa kuoriutua esiin valheiden alta.

Minulle oli annettu tehtäväksi löytää Runner, mutta koko menneen viikon kuumeinen, kunnianhimoinen toimeliaisuuteni oli lysähtänyt lattialle sänkyni viereen kuin likainen yöpaita. En päässyt ylös edes silloin kun kuulin unisten lasten vaappuvan taloni ohi. Kuvittelin, miten he lampsisivat isoissa kumisaappaissaan ja jättäisivät pyöreitä jalanjälkiä maaliskuiseen mutavelliin, mutta en siltikään kyennyt liikahtamaan.

Libby Day on poikkeuksellisen vastenmielinen hahmo, joka on varustettu huonolla itsetunnolla ja epärehellisellä luonteella. En yleensä pidä tarinoista, joiden päähenkilöihin en pysty millään tasolla samaistumaan, mutta Paha paikka oli hyvä jännäri päähenkilöstä huolimatta tai itseasiassa juuri sen takia. Libby on huijari ja kleptomaani, mutta myös vuosia sitten perustavalla tavalla särkynyt pikkutyttö ja uhri. Gillian Flynnin edellinen teos Kiltti tyttö oli hyvä perusjännäri, jossa oli hyvät juonenkäänteet, mutta Pahan paikan tasolle se ei yltänyt. Tarinan kulku oli uutuudessa paremmin rakennettua ja juoni eteni tasaisesti alusta loppuun asti. Loppuratkaisu ei ollut yllättävä, mutta se antoi odottaa itseään riittävän pitkään. Flynnin molemmissa kirjoissa ihmisten pahuudessa oli jotain hyvin kokonaisvaltaista ja järkyttävää. Paha paikka vei näistä kahdesta kuitenkin selkeästi voiton ja nyt odottelen jo innolla Flynnin seuraavaa teosta.

 

(Gillian Flynn: Paha paikka, WSOY 2014, suomennos Maria Lyytinen)




10 kommenttia:

  1. Sain tuon kirjan, en taida laittaa sitä maratonpinoon. Parempi kerätä varmempia. Pidin tekijän edellisestä kovasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan nopealukuinen tuo on, että siinä mielessä sopisi varmasti maratonillekin. Itse en ehdi maratoniin osallistua vaikka osuukin sopivasti juuri ensimmäiselle lomapäivälleni. Tyydyn vain seuraamaan mielenkiinnolla teidän osallistujien kirjavalintoja.

      Poista
  2. Ärsyttävää, kun tämäkin Flynn kuulostaa niin kiinnostavalta. Ärsyttävää siksi, että en pitänyt Kiltistä tytöstä juuri yhtään, lähinnä juuri päähenkilöiden vastenmielisyyden vuoksi. Ehkä pienen tauon jälkeen haksahdan Pahaan paikkaan, sillä konseptina vaikuttaa hyvältä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, ärsyttävän kiinnostava:D Itsekään en pitänyt Kiltistä tytöstä läheskään niin paljon kuin moni muu tuntui pitävän. Uutuus sen sijaan toimi hyvin.

      Poista
  3. Tästä kirjasta olen löytänyt vain kehuvia arvioita joten lukulistalle ehdottomasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juoni oli hyvä ja muutenkin kokonaisuus toimi hyvin. Kannattaa laittaa listalle:)

      Poista
  4. En ole lukenut Flynnin kirjoja vielä lainkaan, mutta vastenmielisestä päähenkilöstä huolimatta tämä kuulostaa niin kiinnostavalta, että on varmaan pakko lisätä lukulistalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päähenkilön luonne oli tosiaan poikkeuksellisen erikoinen tässä kirjassa, mutta se sopi tarinaan loistavasti. Suosittelen:)

      Poista
  5. Itse pidin Kiltistä tytöstä enemmän kuin tästä, mutta ehdottomasti hyvää luettavaa.

    //Leena

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitten vaan odotellaan seuraavaa kirjaa. Kuukauden verran taitaa vielä mennä ennen kuin suomennos ilmestyy:)

      Poista

Kiitos kommentista! Yli viikon vanhojen tekstien kommentit tulevat näkyviin ylläpitäjän hyväksynnän jälkeen.